Blogi: Euroopan komissio ja Euroopan investointipankkiryhmä pohtivat aktiivisesti uusia rahoitusmalleja innovaatioille

 

Euroopan tuleva talouskehitys nojaa innovaatioiden uudistavaan voimaan. Euroopan investointipankki (EIP) ja Euroopan investointirahasto (EIR) tarjoavat jo useita ”perinteisiä” malleja innovaatioiden velkarahoitukseen. Näiden lisäksi uusia rahoitusmahdollisuuksia tarjoaa Euroopan strategisten investointien rahasto ESIR, jonka kautta tavoitellaan kolmen vuoden aikana syntyville uusille hankkeille 315 miljardin verran kokonaisinvestointeja. Tavoitteena on, että EIP ja EIR luovat rahaston avulla aikaisempaa räätälöidympää rahoitustarjontaa myös innovatiivisille yrityksille ja hankkeille.

Euroopan komissio, EIP ja EIR panostavat innovaatiorahoitukseen lähivuosina merkittävästi luomalla uusia rahoitustuotteita ja neuvontapalveluja. Rahoitustuotteisiin kuuluvat mm. erilaiset oman pääomanehtoiset tuotteet sekä pilotit, joilla edistetään enkelisijoittamista ja Venture Capital -rahoitusta. Perinteisempien rahoitusmuotojen lisäksi selvitellään esimerkiksi joukkorahoitusalustojen mahdollisuuksia. Syyskuussa 2015 ESIRin yhteyteen käynnistettiin oma neuvontayksikkö EIAH (European Investment Advisory Hub). Se tarjoaa yhteyttä ottaville hankkeille sopivan seuraavan kontaktin, joko rahoituslähteen tai neuvonantopalvelun. Toiminta muistuttaa Suomessa avattua ESIR-investointineuvontaa.

Tulevaisuudessa rahoitetaan ekosysteemejä  

Tulevaisuudessa rahoitus kohdentuu yhä enemmän niin kutsuttuihin ekosysteemeihin, joita Suomessa on tunnistettu esimerkiksi Finnveran, Finpron, SITRAn, Suomen Akatemian ja Tekesin yhteistyössä ainakin resurssitehokkuuden, digitalisaation ja terveysteknologioiden alueilla. Käytännön sovelluksia löytyy erityisesti liikennepalveluiden ja ympäristöteknologioiden piirissä. Tekes on osallistunut julkisena rahoittajana esimerkiksi tutkimusohjelmia energia- ja ympäristöalueilla koordinoivan strategisen huippuosaamisen keskittymän CLIC Innovation Oy:n rahoittamiseen, joka nyt rakentaa ekosysteemihankkeita aktiivisesti. CLICin omistavat 30 suurta yritystä sekä 17 yliopistoa ja tutkimuslaitosta. ESIRin mahdollistama rahoitus sopii hyvin myös Suomen tavoittelemiin strategisiin cleantech-, biotalous- ja kiertotaloushankkeisiin.

Hyville yrityksille ja hankkeille löytyy aina rahoitusta

Yrityspuolelta löytyy jo monia esimerkkejä, jotka osoittavat, että hyville hankkeille on saatavilla rahoitusta. Esimerkiksi Kiosked allekirjoitti hiljattain EIP:n kanssa 15 miljoonan euron lainarahoitussopimuksen. Kioskedin luoma verkkoalusta mahdollistaa mainonnan tarjoamisen oikea-aikaisena palveluna siitä kiinnostuneille kuluttajille ja asiakkaille. Tämä muuttaa markkinointitapahtuman luonteen verrattuna perinteisempiin verkkopohjaisiin myyntityökaluihin. Kiosked on kehityksensä eri vaiheissa hyödyntänyt muun muassa oman pääoman ehtoista rahoitusta, Tekesin avustuksia ja lainoja, EU:n avustuksia, muita lainoja sekä viimeisimpänä EIP:n rahoitusta. Uusille rahoitusinstrumenteille, kuten ESIRin tarjoamille välineille, on tarvetta juuri Kioskedin kaltaisissa tapauksissa, joissa perinteisen teollisuuden sijaan on kyseessä innovatiivinen kasvuyritys. On samalla tärkeää, että julkisia ja julkis-yksityisiä rahoitusmalleja kehitetään näiden asiakkaiden näkökulmasta tehokkaiksi ja saumattomiksi.

Myös yliopistopuolella on useita hankkeita, kuten Aalto-yliopiston kampuksia ja tutkimus- ja teknologiainfrastruktuuria koskeva kehitystyö, jotka saattavat hyötyä ESIRin uusista mahdollisuuksista. Näihin hankkeisiin ja yliopistojen muuhun toimintaan kohdistuvilla uusilla rahastomalleilla pyritään tutkimuksen kaupallistamisen lisäksi edistämään niiden kansainvälistymistä. EIR voisi toimia yliopistojen kaupallistamisrahastoissa kanssasijoittajana, jolloin myös ESIR-rahoitusta voitaisiin kohdistaa yliopistojen spin off -toimintaan.

Neuvontapalveluja kannattaa hyödyntää

Uudentyyppisten rahoitusinstrumenttien haltuunottoon tarvitaan neuvontaa eri tavalla kuin aikaisemmin. Vastikkeellisen rahoituksen neuvotteleminen vaatii toisenlaista osaamista innovaatioita kaupallistavilta tahoilta kuin avustusrahoituksen hakeminen. Tuotteiden hyödyn ja mahdollisuuksien lisäksi pitää osoittaa, että innovaatiotyö johtaa riittävällä varmuudella kassavirtaan, jolloin vastikkeellinen rahoitus ja sen vaatima tuotto voidaan palauttaa. European Investment Advisory Hubin, Team Finlandin ja ESIR-investointineuvonnan palveluja kannattaa hyödyntää. Lisäksi erilaisten toimijoiden ja rahoitusta hyödyntävien organisaatioiden kannattaa käydä avointa vuoropuhelua niin onnistumisista ja mahdollisuuksista kuin haasteita tuottavista asioista.

Innovaatiorahoituksessa muutoksen tuulia

Suomella on nyt mahdollisuus osallistua eurooppalaisen innovaatiorahoitusmaiseman muokkaamiseen monella rintamalla. ESIRin lisäksi myös Horisontti 2020 -ohjelman viimeistä työohjelmaa suunnitellaan kevään aikana tiiviisti. Horisontti 2020 -ohjelman mahdollistamat InnovFin -instrumentit luovat siltaa avustusmuotoisen tutkimusrahoituksen ja tutkimuksen kaupallistamiseen ja innovaatioihin soveltuvan uudentyyppisen EIP- ja EIF -rahoituksen välille. Vähitellen on myös avautumassa keskustelu seuraavan ohjelmakauden suuntaviivoista. Aiemmin mainittua ekosysteemien ja innovaatiohubien rahoitusta pohditaan myös monilla kansainvälisillä foorumeilla.  Lisäksi rakennusainekset uudeksi Euroopan innovaationeuvostoksi (European Innovation Council) hahmottuvat päivä päivältä tarkemmiksi. Suomalaisten tulee nyt kytkeytyä suunnitteluun ja keskusteluun aktiivisesti ja tuoda napakasti pöytään Euroopan ”innovaatiojohtajan” näkemykset ja kokemukset.

Innovaatio -workshopin esitykset löytyvät Ajankohtaista -sivulta.

Jonna Lehtinen-Salo

Kirjoittaja toimii EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoituksen johtavana asiantuntijana työ- ja elinkeinoministeriössä.